Pyrin pitämään eläinmääräni sen verran pienenä, että jaksan tarjota niille yksilölliset ja mahdollisimman miellyttävät elinolosuhteet. Tietenkään se ei ole sama asia kuin jos eläimiä olisi vain yksi, mutta pyrin siihen, että tunnen jokaisen eläimeni erityistarpeet ja annan sille sen tarvitseman huomion ja huolenpidon.
Talvikkoni asuvat hyllyssä Curverin laatikoissa, joiden kanteen on tehty suuret aukot, jotka on peitetty maskiverkolla. Minulla on laatikoita kahta eri kokoluokkaa, OptimaBoxeja ja MultiBoxxeja. Laatikot on todella helppo siivota ja niistä on myös kätevä tarkkailla eläinteni touhuja. OptimaBoxit ovat mainioita yhden hamsterin asumuksia. Poikasterroina käytän dunia, kun taas MultiBoxxit ovat ihanteellisia kahden talvikon asuttamiseen.
Asumukset sisustetaan asukkaan omien mieltymysten mukaan. Nakertelijoille pahvia ja puuta, kaivelijoille paljon purua ja rakennusmestareille pesäntekotarpeita. Vaihtelen sisustuksia aika usein, juoksupyöriä laitan aina välillä. Tykkään keksiä eläimilleni kaikenlaista uutta tekemistä. Yritän ehtiä käsittelemään eläimiäni mahdollisimman paljon. Samalla tarkistan aina pintapuolisesti eläimen kunnon. Tarpeen vaatiessa tällöin tulee myös tehtyä hoitotoimenpiteitä, kuten kynsienleikkuuta, hiekkakylvetystä sekä hajurauhasten puhdistusta.
Ruokinta on juttu, johon meillä todella panostetaan. Hamsterit saavat joka ilta tuoreruoka-annoksensa. Siemenseoksena käytän Rapunzelin HamsteriMixiä. Syötän eläimilleni mahdollisimman monipuolisesti erilaisia vihanneksia ja hedelmiä. Porkkanaa, parsakaalia, kukkakaalia, kurkkua, omenaa, viinirypäleitä, tomaattia… Tämän lisäksi aikuiset hamsterit saavat kerran-pari viikossa kaikenlaista muuta hyvää: keitettyä perunaa, riisiä, jauhelihaa, kanaa, kananmunaa, kalaa, makaronia, raejuustoa, leipää, hedelmä- tai lihapilttejä. Herkkupaloina silloin tällöin ne saavat pähkinöitä, vehnän- tai hirssintähkiä tai herkkutankoja. Kantavat ja imettävät naaraat sekä kasvavat poikaset saaavat proteiinia useamman kerran viikossa. Ruokavaliota mukautan hamstereiden tarpeiden mukaan, nuorille, kantaville ja imettäville raskaammin, vanhuksille ja tukeville kevyemmin. Hampaiden hyväksi tarjoan kuivaa leipää ja siementankoja, välillä myös kivoja keppejä, oksia, jopa juurakoita ja koivun tuohta.
Kaikki eläimet tulevat meille yleensä kasvatusta ajatellen. Siksi käytän aina runsaasti aikaa sopivien poikasten etsimiseen sekä ostoharkinnan alla olevien eläinten taustojen selvittämiseen. Meille tullessaan uudella hamsterilla on siis lähes aina puoliso odottamassa. Monien takaiskujen kautta on sitten nähty, että täysin eri asia on, toteutuvatko suunnitelmat sitten.
Hankin mielelläni naaraat sen verran nuorina, että niillä on runsaasti aikaa tottua minuun ja uuteen kotiinsa, ennen kuin poikasia aletaan teettää. Naaraat astutan yleensä 3,5-4 kuukauden iässä, mutta on tapauksia, joissa esimerkiksi talviturkki on siirtänyt ensimmäisten poikasten syntymää hieman myöhemmällekin. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että naaras suoriutuu kunnialla myös vanhemmalla iällä saaduista poikasista, sillä se kertoo mielestäni hyvin naaraan hyvästä rakenteesta sekä erinomaisesta lisääntymiskyvystä. Naaraan paras lisääntymisikä on 4-10 kuukautta, mutta aina silloin tällöin tulee vastaan naaraita, jotka ovat tehneet upeita poikueita myös yli vuoden ikäisinä. Nämä rautarouvat ovat kyllä hienoja eläimiä ja kasvattajan kultakimpaleita. Uros saa mielestäni olla vanhempikin, sillä monet sairaudet eivät vielä näy nuoressa eläimessä.
Tärkeää on myös se, että pari tulee hyvin toimeen keskenään. Aggressiivisella naaraalla on mielestäni turha teettää poikasia, sillä aggressiivisuus periytyy jossain määrin. Kasvattajan on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota myös hamstereiden keskinäiseen sosiaalisuuteen. Täysin epäsosiaalisia talvikoita ei voi yhdistää pariskunniksi, mikä vaikeuttaa kasvatusta ja jopa estää sen kokonaan. Parin ehdoton terveys on minulle kunnia-asia. Tosin sairaudet alkavat näkyä useimmiten vasta vanhemmissa eläimissä, kun niillä alkaa olla jälkeläisiä jo useassa polvessa, mutta silti. Lisäksi teen parhaani säilyttääkseni lajipuhtaat talvikot, ja yritän tehdä sellaisia sukutauluyhdistelmiä, jotka eivät ole läheistä sukua ja jotka voisivat kiinnostaa muitakin kasvattajia. Tämän lisäksi tietenkin uroksen ja naaraan on sovittava ulkoisiltakin ominaisuuksiltaan yhteen. Monenlaista asiaa on siis pidettävä mielessä kun yhdistää paria!
Uros ja naaras saavat asua noin pari viikkoa yhdessä. Panostan ihan täysillä tiineen ja myöhemmin imettävän naaraan ruokintaan, sillä se vaikuttaa suoraan poikasten kehitykseen ja naaraan jaksamiseen. Siivoan naaraan asumuksen muutamaa päivää ennen arvioitua synnytystä. Tämän jälkeen pyrin antamaan poikima- ja hoitamisrauhan. Noin kahden viikon iässä tai vähän ennen alan käsitellä lapsukaisia. Tässä kohtaa on tärkeätä panostaa edelleenkin ruokkimiseen, ja usein ruokaa saakin antaa kaksikin kertaa päivässä. Poikaset myyn yleensä nettisivujeni sekä SHY:n foorumin kautta. Poikueestan jätän kotiin yleensä yksi tai kaksi parhaiten tarkoituksiini soveltuvaa eläintä, suunnitelmista riippuen. Pyrin myymään jalostuskäyttöön vain pari eläintä per poikue ja lopuille etsin hyvät lemmikkikodit. Ihanille kasvateille on kurja jättää hyvästit, mutta on kivaa, että ne voivat ilahduttaa muitakin. Ja sitten eikun seuraavaa sukupolvea suunnittelemaan!
Bla bla ja niin edelleen. Teksti odottanut valmistumista vuodesta 2008 lähtien. Ehkä vielä joskus?